1887

Lasku lapsensaannista

Perhevapaakustannukset ja sukupuolten tasa-arvo Konferenssiraportti

image of Lasku lapsensaannista

Perhevapaiden epätasaisella jakautumisella on hintansa. Nuoret naiset ja miehet ovat työhönottotilanteissa monesti eri viivalla. Lisäksi työpaikoilla saatetaan edelleen suhtautua oudoksuen pidemmälle perhevapaalle jäävään mieheen. Mitä keinoja näiden ongelmien ratkaisemiseksi on olemassa? Miten isiä voisi kannustaa käyttämään perhevapaita entistä enemmän? Miten Pohjoismaiden erilaiset perhevapaaratkaisut ovat vaikuttaneet naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon? Osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajaohjelmaa järjestettiin Helsingissä 21.11.2007 tasa-arvokonferenssi perhevapaista ja niiden kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Pohjoismaiden ministerineuvoston järjestämään konferenssiin Lasku lapsensaannista - Perhevapaakustannukset ja sukupuolten tasa-arvo osallistui asiantuntijoita, poliitikkoja ja virkamiehiä kaikista Pohjoismaista. Konferenssissa esiteltiin Pohjoismaiden erilaisia ratkaisuja perhevapaiden käytön ja kustannusten tasaamiseksi. Työnantajakustannusten lisäksi tarkasteltiin myös sitä, mitä perhevapaiden epätasainen käyttö tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunnan ja yksittäisten ihmisten ja perheiden näkökulmasta. Tarkastelussa nousi esiin kaksi näkökulmaa: yhtäältä naisten asema työelämässä ja toisaalta miesten asema perheessä. Yhtä mieltä oltiin siitä, että isien osuutta perhevapaiden käytössä tulee haasteisiin vastaamiseksi lisätä. Keinojen suhteen kuitenkin puhutti se, pitäisikö käyttää keppiä vai porkkanaa - eli pakkoa vai pikemminkin positiivisia kannustimia. Tässä maat ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin. Pohjoismaiset järjestelmät eroavat toisistaan muun muassa sen suhteen kuinka pitkiä ja joustavia vapaat ovat, miten ne ajoittuvat, miten ne rahoitetaan ja kuinka korkea on niiden korvaustaso. Eroja on myös sen suhteen, kuinka selkeitä järjestelmät käyttäjilleen ovat ja miten pitkä vapaajakso isille on varattu. Konferenssin aikana kävi ilmi myös se, etteivät perhevapaakysymyksissä tasa-arvopolitiikan ja perhepolitiikan näkökulmat aina ole yksiselitteisesti sovitettavissa yhteen. Tämä luo perhevapaiden kehittämiselle erityisiä haasteita. Keskusteluissa todettiin kuitenkin myös se, että pitkällä aikavälillä tarkasteltuna sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on niin lasten, perheiden kuin myös työmarkkinoidenkin etu. Tässä raportissa esitellään konferenssissa pidetyt puheenvuorot sekä kootaan yhteen konferenssissa käytyjen keskustelujen antia.

Finnish Swedish

.

Perhevapaiden vaikutus naisten palkkakehitykseen

Tutkimuksessa analysoidaan perhevapaiden vaikutusta äitien palkkakehitykseen Suomen yksityisellä sektorilla. Tutkimuksessa keskitytään äiteihin, jotka synnyttävät ensimmäisen lapsensa vuosina 1996-1997. Näitä äitejä verrataan samanikäisiin lapsettomiin naisiin ennen ja jälkeen lapseen liittyvän urakatkon. Tutkimuksessa havaitaan, että lapsella on negatiivinen yhteys äidin palkkaan. Palkkavaikutus näyttää kuitenkin vaihtelevan voimakkaasti lapsensaantiin liittyvän urakatkon pituuden mukaan. Äideillä, jotka palaavat kahden vuoden kuluessa takaisin työmarkkinoille, lapsen negatiivinen yhteys palkkoihin on karkeasti arvioiden puolet pienempi verrattuna äiteihin, jotka kokevat tätä pidemmän urakatkon. Lisäksi tulokset osoittavat, että äidit kurovat palkkaeroa kiinni muihin naisiin nähden verrattain nopeasti työmarkkinoille paluun jälkeen. Nämä havainnot tukevat hypoteesia, jonka mukaan äitien työhön liittyvien tietojen ja taitojen heikkeneminen urakatkon aikana on yksi merkittävä tekijä ns. lapsihaitan taustalla. Tutkimuksessa havaitaan myös, että äitien valikoituminen erityyppisiin yrityksiin kuin lapsettomat naiset selittää jossain määrin äitien ja muiden naisten välistä palkkaeroa.

Finnish Swedish

This is a required field
Please enter a valid email address
Approval was a Success
Invalid data
An Error Occurred
Approval was partially successful, following selected items could not be processed due to error