1887

Elinikäinen oppiminen Pohjoismaiden tehokkaat strategiat

image of Elinikäinen oppiminen Pohjoismaiden tehokkaat strategiat

Pohjoismaiden väestöstä suhteellisen suuri osa osallistuu aikuis- ja täydennyskoulutukseen ja kehittää osaamistaan eri tavoin. Kuitenkin aikuisväestön, etenkin vähän koulutettujen ja maahanmuuttajien, osallistumista koulutukseen on tarpeen lisätä EU:n vuonna 2000 hyväksymän Lissabonin strategian mukaisesti. Pyrittäessä tähän tavoitteeseen keskeisiä vaikutuskeinoja ovat toisaalta viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten, toisaalta koulutuslaitosten ja yritysten yhteistyö. Niinpä onkin mielenkiintoista tarkastella, miten osapuolten väliset suhteet vaikuttavat aikuis- ja täydennyskoulutukseen ja osaamista kehittävään toimintaan osallistumiseen. Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta tässä vertailututkimuksessa kartoitetaan Pohjoismaiden koulutuspoliittisia strategioita elinikäisen oppimisen saattamiseksi koko väestön ulottuville. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti koulutuspolitiikan seuraaviin kolmeen elementtiin:

• viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten yhteistyö

• koulutuslaitosten ja yritysten yhteistyö, neuvonta mukaan lukien

• työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavien avaintaitojen vahvistamiseksi tehdyt toimenpiteet



Raportti on jäsennelty näiden kolmen pääaiheen ympärille ja sen lopussa esitetään suosituksia jatkotoimenpiteiksi ja -tutkimuksiksi. Tutkimuksessa todetaan muun muassa, että Pohjoismaiden väliset erot ovat pienentyneet vuoden 2001 jälkeen, jolloin Pohjoismaiden ministerineuvosto julkaisi raportin “Nyfikna sinnen – Nordisk vuxenutbildning i jämförelse”. Elinikäisen oppimisen strategiat ovat näin ollen lähentyneet toisiaan myös edellä mainituilla kolmella alueella. Yhteisistä piirteistä voidaan mainita seuraavat:

• koulutuspolitiikasta ja työmarkkinapolitiikasta vastaavat viranomaiset tekevät yhteistyötä, mikä osoittaa aikuiskoulutuksen merkityksen kasvaneen työmarkkinapoliittisena välineenä

• koulutuksen ulkopuolella hankittua osaamista ja ohjausta painotetaan aiempaa enemmän

• maat lisäävät julkista säätelyä ja vapaaehtoista koordinointia

• kaikki Pohjoismaat katsovat kansallisten opetussuunnitelmiensa noudattavan EU:n avaintaitosuosituksia, vaikka suunnitelmat on yleensä laadittu ennen avaintaitojen määrittelyä

Finnish Danish

.

Aikuisten avaintaidot

Sekä OECD että EU ovat pohtineet, miten tunnistaa täsmällisesti avaintaidot, joita tarvitaan jotta yksilöt pystyisivät kohtaamaan nyky-yhteiskunnassa ja työelämässä kohtaamansa haasteet. Molemmat organisaatiot ovat myös keskustelleet siitä, miten avaintaidot voitaisiin määritellä. Niissähän on ensisijaisesti kyse sellaisista perusvalmiuksista, joita tarvitaan nykyyhteiskunnassa elämiseen ja työtehtävistä suoriutumiseen. Keskustelu ei liity ainoastaan aikuisiin, vaan myös lapsia ja nuoria. Sekä OECD:n että EU:n tavoitteen on vaikuttaa jäsenmaiden koulutuspolitiikkaan suosituksin, pehmeästi normittaen, vaikkakin eri keinoin. Kerstin Jacobsson & Niklas Noaksson (2006) käyttävät ilmaisuja asiantuntijaorganisaatio ja poliittinen organisaatio valottaakseen järjestöjen peruseroa jonkin verran pelkistäen. He toteavat muun muassa, sitä, että ”OECD:n suurin arvo on siinä, että se on asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tietoa”, sekä edelleen, että ”OECD:llä on ainutlaatuista analysointikapasiteettia vertailututkimuksien tekemiseen” (Ibid. s. 51). EU on, kuten tiedämme, poliittinen liitto. Kysymys avaintaidoista voidaan liittää niin koulutuspolitiikkaan kuin työvoimapolitiikkaankin. Molemmat niistä ovat politiikan alueita, jotka kuuluvat kansallisen määräysvallan piiriin. Jäsenmaat tekevät kuitenkin poliittista yhteistyötä, joka vaikuttaa EU:n suosituksiin ja edellyttää neuvottelua, jos edut eivät kohtaa. Jacobsson & Noaksson (2006) katsovat, että ”toisin kuin OECD:n, EU:n ensisijainen rooli ei ole tuottaa osaamista vaan, luoda poliittisia toimintasuunnitelmia. Aineistoa tuotetaan politiikkojen perustaksi ja poliittisten toimijoiden vakuuttamiseksi” (Ibid. s. 54). Toisin sanoen OECD:n olemassaolon oikeutus on asiantuntijuus ja EU:n ovat yhteiset poliittiset tavoitteet, arvot ja edut (Ibid. s.73).

Finnish Danish

This is a required field
Please enter a valid email address
Approval was a Success
Invalid data
An Error Occurred
Approval was partially successful, following selected items could not be processed due to error